Ennen 1.erän alkua täytyi tehdä perinteiset 1.erän ostokset. Ostoskoriin tarttuivat:
Lätkäliiga-karkkipussi ja sumppi nimittäin on pakko-ostos ennen peliä. Karkit maistuivat tällä kaudella edelleen yhtä hyviltä, ja kahvin maku oli selkeästi parempi kuin viime kaudella. On mahdollista, että Jokipo on sijoittanut parempiin kahvinkeittimiin, tai sitten se oli vain tsygölokista harhaa.
1. erä pelillisesti meni jotenkin näin: Jokipo pelas räväkkätä peliä ja varsinkin Jokipon #87 eli Karevaara tuikkasi monta mojovaa pusu-nusua SapKon luiseviin hartioihin. Nimittäin laidat rytkyi. Jossain vaiheessa muistaakseni SapKolta meni totaalisesti käämi ja kaks jamppaa törötti jäähyaitiossa. Rankaisuahan siitä tuli, ja muistelen että lukemat oli 2-0 Jokipolle maalintekijöinä ehkä #8 Rajala ja #7 Immosen Jarkko.
1.erätauolla oli aika testata hyvinkin odotettu ja legendaarinen jääkiekkomakkara. Makkara oli ilmeisesti Kabanossia. Lämpötila oli sopiva ja makkaraa pystyi heti alkaa syömään ilman turhauttavaa odottamista. Sinappia kylkeen ja vot. Kuori oli paistettu sopivan ruskeaksi ja rapeaksi ja maku oli kohtalaisen täyteläinen. Ottaen huomioon, että jääkiekkomakkaran ei tarvitsekaan olla 110% lihaisaa super-wilhelmiä, suoritus oli loistava. Annan täten Hiace-arvosanan 9,5 tälle makuelämykselle.
Huolestuttavaa sen sijaan on makkaran hinnan ainainen nouseminen. Nyt makkara maksoi jo hirvittävät 2e/kpl. Tässä hieman taustatietoa makkaran hinnan kehittymisestä:
Joskus muinoin makkara on oletettavasti maksanut euron, ja sitä ennen vähemmän. Pistäkäähän tietoa tulemaan jos on muistissa makkaran hintoja markka-aikaan ja aiemmin. Jokunen vuosi sitten makkarat oli 1.50e, viime kaudella 1.80e, ja nyt siis 2.00e. Järkyttävää!
Jos oletetaan, että makkaran hinta jatkaa samanlaista nousuaan, ylhäällä näkyy ennuste makkaran hinnasta. Vähän kirpaisee maksaa vuonna 2051 kymmenen euron makkaroita. Eihän niitä osta kukaan muu kun kaupunginjohtaja, lääkärit, lakimiehet, Laakkosen suku ja pörssiyhtiöitten johtajat. Asia on vakava.
Sitten 2.erään. Kuva tosin kolmannesta erästä mutta onko väliä.
Jostain syystä seisomakatsomon lipuilla pääsi istumakatsomoon joten sinnehän mie suunnistin. 2.erän huippuhetkiin kuului #24 eli Näätäsen tulisen tuimea lämäri, joka lähes vähenti maaliverkon reikämäärää yhdellä. Sinnehän se pamahti, joten oisko erän lopputulos ollu lopulta noin 3-1, kun SapKo sai onnekkaasti rävellettyä kiekon jotenkin Eemeli Sivosen #41 selän taakse.
3.erätauolla oli pakko testata Jokipon hot dog, hinnaltaan 3 euroa. Tässä:
Hot dog oli pieni pettymys, sillä hodari oli viileä ja sitkeä. Kylmä ja sitkeä pötkö maistui lähinnä sukalta. Ei muuta sanottavaa, pysyn jatkossa jääkiekkomakkaroissa, vaikka hinta kirpookin sielua.
3.Erässä pelitapahtumat oli muistaakseni sopivaa rytinää. Joku urpo SapKolainen taklas Jokipolaisen laitaan siten että nenään sattui. Siitäkös sitä huuto syntyi ja jäähyllehän ne sen torspon pisti (siis SapKolaisen).
Erityisesti kolmannessa erässä ja koko pelissä edukseen esiintyi #13 Ruohomaa. Kädet oli niin pehmeät että, ja luistelukin vahvaa ja reteetä. Oiskohan tällä vauhdilla tullut SapKolle jäähykin 3.erässä kun joutuivat nihtomaan nurin Ruohomaan läpiajosta. Lopulta peli päättyi 4-2, ja lopussa SapKo yritti epätoivoisesti voittoa ottamalla moken pois. Ei onnistuna.
Täältä tähän ja Hiace jatkaa ehkä Itä-Suomen asiantuntevimpien jääkiekkoraporttien tekemistä.
PS. Ärjyluola jäi nyt testaamatta runsaan kulinaarisuuden vuoksi, siitä raportit ehkä ens kerralla.
T: Hiace
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Reteet ja asialliset kommentit ja perusteltu ritisointi otetaan mielellään vastaan! Asiattomat tai jotakin loukkaavat kommentit poistetaan heti ja tuikataan paskalootaan. Olkaa hyvä!